Exuvia

Korentowikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Exuvia (lat) on sudenkorennon toukkanahka.


Kuoriutuva siniukonkorennon toukka, Inari 7/06. Exuvia jää jäljelle kun korento lentää tiehensä.

Kuoriutumisen koittaessa sudenkorennon toukka nousee kuivalle maalle. Toukka voi kuoriutua joko pystysuorassa asennossa (suurin osa lajeista), tai vaakatasossa (jokikorennot, purokorento), monet tytönkorennot. Toukka kuivattaa itseään hetken,jonka jälkeen toukkanahka halkeaa päältä ja tuore, vielä märkä ja lentokyvytön aikuinen (imago) ryömii esiin. Tällöin kuivunut toukkanahka eli exuvia jää jälkeen.

Exuvioita löytää tyypillisesti vesistöjen varrelta, kuivilta paikoilta. Useimmiten toukkanahat ovat melko lähellä vettä kasvin varrella tai muulla sopivalla paikalla. Kuoriutumispaikka vaihtelee lajeittain, mutta helpointa on etsiä exuvioita vedestä nousevasta kasvillisuudesta tai rannoilta.

Suurin osa korennoista kuoriutuu hyvin lähellä vettä. Esimerkiksi purokorennot voivat kuitenkin olla erittäin kaukana vedestä: "vuoripurokorento" Cordulegaster bidentatan exuvia on löydetty yli 10 metriä vedestä ja 3m korkealta, ja meikäläisenkin purokorennon toukka voi vaeltaa erittäin kauas vedestä kuoriutumistaan varten. Myös ukonkorennot voivat kuoriutua kaukanakin vedestä (siniukonkorento useasti useiden metrien päässä), jokikorennot kuoriutuvat massoittain virtakivillä, jne. Tämän takia joltain paikalta voi löytää erittäin paljon exuvioita kun myöhemmin samankaltainen paikka voi tuottaa nollatuloksen. Exuviat voivat myös säilyä viikkoja, joten lentokauden jälkeenkin on mahdollista löytää hapertuneita toukkanahkoja. Parhammillaan lajin esiintyminen paikalla on todettu huhtikuussa jään alta löytyneen exuvianpalasen avulla!

Leualbkuor2.jpg

Kuoriutuva sirolampikorento. Aitosudenkorentojen exuvioiden erottaminen toisistaan vaatii pientä perehtymistä. Kuva: Petri Metsälä

Exuvioiden kerääminen on helppoa ja hauskaa. Sateella tai pilvisellä, kylmällä säällä ei aikuisia korentoja juurikaan näe, mutta exuvioita voi aina etsiä. Exuvia on myös vakaa todiste siitä, että jokin korentolaji voi lisääntyä vesistössä jonka alueelta exuvia on kerätty - huomaa kuitenkin, että kevyt exuvia voi kellua yllättävänkin pitkiä matkoja vaikka virran mukana. Kerätyt exuviat voi määrittää rauhassa kotona.

Exuvian voi ottaa huoletta käteen ja laittaa esim. pumpuliin ja muovirasiaan. Kotona exuvia pitää laittaa kuivaan paikkaan, muuten se voi homehtua. Kokoelma kannattaa järjestää ja yksilöt varustaa näytetiedoilla. Suurin osa lajeistamme ovat melko helposti erotettavissa ja tunnistettavissa suvulleen, mutta lajitason määrityksiin suositellaan suurentavia vehkeitä, mieluusti mikroskooppia. Tämä pätee erityisesti hentosudenkorennoissa.


Exuvioiden määrityksestä on tehty Euroopan kattava kirja "Die Exuvien Europäischen Libellen - Exuviae of European Dragonflies", joka tosin ei ole erityisen selkeä.