Määritysperusteet

Sudenkorentojen määrittämisen yleiset perusteet

Sudenkorentoja määritettäessä on hyvä ymmärtää alustavasti sukupuolten väliset erot ja määrityksen karkeat periaatteet. Lukaise toki läpi Yleistietoa sudenkorennoista!

Yleisvaikutelma

Neidonkorennot ovat suuria ja perhosmaisesti lepattavia. "Lentävät tulitikut", usein siniset, ovat hentosudenkorentoja nekin; joko keiju-, sulkakoipi- tai tytönkorentoja.

Ukonkorennot ja purokorento ovat hyvin suuria ja räikeäkuvioisia. Muut aitosudenkorennot ovat taitavia lentäjiä, mutta piirteiltään ja väritykseltään vaihtelevia.

Yleisvaikutelma eli habitus tipauttaa usein mahdolliset vaihtoehdot vain muutamaan, mutta tätä ennen pyydystettyjen yksilöiden pyytäminen ja tarkkailu tuottaa tarvittavaa perustietämystä.

Sukupuoli

Tarkempaa lajimääritystä haarukoitaessa on usein hyvä tietää sudenkorennon sukupuoli. Kaikilla lajeilla tämä ei ole tarpeen, mutta varsinkin tytönkorentojen määrittäminen on hyvin hankalaa, jos ei tiedä katsooko naarasta vaiko koirasta!

Naaraat ja koiraat voivat olla, ja useimmiten ovatkin, sangen eriväriset - varsinkin tytönkorentojen kohdalla! keihästytönkorennon koiras on sininen tikku, mutta naaras on tummansävyinen, useimmiten vihreä. Sukupuolen tietäminen on siis sangen tärkeää.

Koirailla

• koirassudenkorennoilla on aina kahdet perälisäkkeet, eli 3-4 vipstaakkia siellä takaruumiin kärjessä;
• koirassudenkorennoilla on aina takaruumiin 2. jaokkeen alapinnalla lisääntymisvärkit;
• koirassudenkorentojen takaruumiissa on usein selvä "vyötärö" ja ne ovat solakampia;
• usein koiraat ovat väreiltään kirjavampia.

Naarailla puolestaan...

• naarassudenkorennoilla on vain ylemmät perälisäkkeet;
• hentosudenkorennoilla ja ukonkorennoilla takaruumiin kärjen alla on selvä paksumpi kohta l. munanasetin;
• useimmilla aitosudenkorentojen naarailla takaruumiin kärjen alla on jonkin verran ulostyöntyvä munanasettimen suojus;
• naarassudenkorentojen takaruumis on useimmiten tasapaksu ja koiraiden ruumista paksumpi, ja
• naarassudenkorentojen värit ovat usein himmeämmät ja varsinkin hentosudenkorennoilla niissä on enemmän tummia sävyjä.

Värilläkö väliä?

Lähes aina kirjan tai kuvien mukaan omalta sukupuoleltaan näyttävät yksilöt ovat juuri sitä mitä niiden pitääkin olla. Useimmiten eri sukupuolet ovat sangen eri värisiä, mutta mutta: korentojen värien yksilöllinen vaihtelu on huomattavan suurta. Monista hentosudenkorennoista tunnetaan yleisesti väritykseltään hyvin koirasmaisia naaraita. Jos arveltu koiras on sangen epäilyttävän oloinen, niin tarkasta vielä sukuelimet ja yleinen ruumiinmuoto.

Nuorten yksilöiden määrittäminen värien perusteella on haastavaa hommaa, sillä korentojen ainutlaatuiset väripigmentit kehittyvät täyteen mittaansa vasta ajan kanssa. Nuoret yksilöt ovat hailakoita ja joskus sangen oudon värisiä (violetteja koiraita, kirkkaankeltaisia naaraita).

Nuoret koiraat ovat hyvin usein väritykseltään erittäin lähellä naaraita, varsinkin aitosudenkorennoilla. Eli: sukupuolen määrittäminen rakennetuntomerkkien avulla on vaikeissa tapauksissa paljon parempi ratkaisu kuin värien itsepintainen tuijottaminen.

Lentopaikat ja ajat

Lentopaikkoja ja -aikoja ei kannata katsoa kuin piru raamattua; lentoaikaennätyksiä tehdään ja nykytiedon valossa suurimman osan Suomen lajeista voi havaita kesäkuussa. Jos aikahaarukka on väärä epäillylle lajille, tarkista vielä mitä voit. Korennot myös lentelevät mitä oudoimmissa paikoissa, varsinkin ennen lisääntymistään - kesäkuun alussa hakkuuaukeilla saattaa tavata kaikenlaista.

Palaa Suomen sudenkorentolajien listaan