Suohanke

Korentowikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen sudenkorentoseura ry käynnisti vuonna 2010 varainkeräyshankkeen, jonka tarkoituksena on ostaa yksi tai useampia soita ja suojella ne. Hankkeen tukemiseksi on julkaistu näyttävä neliväriesite, joka on ladattavissa sivun alareunassa olevasta linkistä.

Päivitys 17.12.2013: Hanke on päättynyt, lue sivun lopusta kuinka rahat on käytetty!

Vastaa suon kutsuun.jpg

Hankkeen tausta

Suomi on soiden maa. Huolimatta soiden suuresta määrästä maassamme, luonnontilaisten soiden määrä on vähentynyt hälyyttävästi erityisesti Etelä-Suomessa. Jo muinaisista ajoista asti soita on raivattu pelloiksi niiden viljavan kasvualustan vuoksi. 1900-luvulla soita ojitettiin hillittömällä vimmalla metsätalousmaaksi. Useat ojitukset kuitenkin olivat kannattamattomia; suo alkoi kasvaa vain kitukasvuista räkämännikköä. Ei tullut metsää, mutta saatiinpa kuitenkin tuhottua arvokas elinympäristö.

Tällä hetkellä suurin yksittäinen uhkatekijä soille on turveteollisuus. Turvetta käytetään mm. energiantuotantoon, sitä poltetaan joko sellaisenaan tai puuhakkeen kanssa lämpövoimalaitoksissa. Turvetta on koetettu lobata uusiutuvana bioenergiana, mutta tosiasiassa kyseessä on fossiilisiin polttoaineisiin rinnastettava, erittäin hitaasti uusiutuva luonnonvara. Ja vaikka turvetta syntyy laskennallisesti lisää pikku hiljaa, sen syntyprosessi vaatii toimiakseen luonnontilaisen kaltaisen suon. Kun suo on kuivatettu, uutta turvetta ei enää synny. Ja vaikka turpeenoton jälkeen vesi nostettaisiin takaisin suolle, se ei enää vastaa sitä alkuperäistä elinympäristöä joka oli vaatinut tuhansia vuosia kehittyäkseen. Suolle ominainen lajisto on ehtinyt jo kadota.

Suot ovat erityisen merkittävä elinympäristö sudenkorennoille. Suomen sudenkorentolajeista noin kolmasosaa tavataan soilta, useat näistä lajeista eivät elä muissa elinympäristöissä lainkaan. Luonnontilaisten, kosteiden soiden vähenemisen myötä useat suolajit ovat muuttuneet harvinaisemmiksi Etelä-Suomessa. Esimerkiksi vielä muutama vuosikymmen sitten pohjanukonkorentoa tavattiin pitkin Etelä-Suomea, mutta nykyään sen etsiminen on kuin neulan etsimistä siitä kuuluisasta heinäsuovasta.

Sudenkorentojen lisäksi soista ovat riippuvaisia useat lintulajit, mm. riekko, kapustarinta ja metsähanhi. Perhosista mainittakoon suokirjosiipi, rahkahopeatäplä ja rämekarvajalka. Soiden uhanalaisista kasveja ovat mm. punakämmekkä ja kaitakämmekkä.

Soita on Suomessa suojeltu etupäässä valtakunnallisen soidensuojeluohjelman turvin. Ohjelman kohdevalinnat on tehty 1980-luvulla ja siihen on sisällytety useita laajoja soita, jotka onkin nykyään jo onneksi jo saatu suojeltua. Sen sijaan pienempien mutta paikallisesti erittäin merkittävien soiden suojelu on jäänyt retuperälle, sillä valtiolla ei ole ollut osoittaa rahoitusta vaikka suojelutahtoa olisi maanomistajilta löytynytkin. Nykyään uusien suojelualueiden perustamisessa pääpaino on vanhojen metsien suojelussa METSO -hankkeen kautta ja se nielee kaikki liikenevät resurssit ympäristöhallinnolta.

Sudenkorentoseura toimii

Suoesite Aesgra.jpg

Suomen sudenkorentoseura haluaa antaa panoksensa soiden suojeluun. Olemme aloittaneet varojen keruun, jotta voisimme ostaa suon tai mahdollisesti useampiakin soita. Kun sopiva suo on löytynyt ja maanomistajan kanssa on päästy sopimukseen suokiinteistön ostamisesta, kohteelle hankitaan Luonnonsuojelulain mukainen, pysyvä rauhoituspäätös. Hankittu suo jää Suomen sudenkorentoseuran hallintaan, mutta rauhoituspäätöksessä määritellyin tiukoin rauhoitusehdoin. Esimerkillämme haluamme nostaa esiin sen tosiasian, että enää ei ole varaa yhdenkään luonnontilaisen suon hävittämiseen.

Lataa projektin esite tiedostona

Hanketta varten on tehty hieno 20-sivuinen esite. Esitteessä kerrotaan erilaisista suotyypeistä, soiden uhanalaisuuden syistä, soilla tavattavista eri eliölajeista sekä Suomen sudenkorentoseuran varainkeräyshankkeesta. Voit ladata esitteen alla olevasta linkistä PDF-muotoisena tai tilata esitettä edelleen jaettavaksi postikulujen hinnalla. Vuokon luonnonsuojelusäätiö on tukenut esitteen painatusta, mistä kiitokset heille!

Keräyshankkeen esite PDF-muodossa




Kerättyjen varojen käyttö (päivitys 17.12.2013)

Keräys tuotti voittoa 4975,63€. Keräysluvan ehtojen mukaisesti yhdistyksellä oli keräysajan päättymisen jälkeen kaksi vuotta aikaa etsiä sopivaa ostettavaa kohdetta. Suomen sudenkorentoseura jätti ostotarjouksen yhdestä myynnissä olleesta suokiinteistöstä, mutta tarjous ei johtanut kauppojen syntymiseen.


Lps sertifikaatti.jpg

Vuonna 2013 yhdistys sai poliisihallituksen arpajaisyksiköltä luvan muuttaa kerättyjen varojen käyttötarkoitusta siten, että kerätty summa lahjoitettiin Suomen luonnonperintösäätiön "Suojelusuo Pohjanmaalle" kampanjaan. Lahjoitus tehtiin loppuvuodesta 2013, mistä saimme kiitokseksi oheisen sertifikaatin luonnonperintösäätiöltä. Luonnonperintösäätiö tiedotti lahjoituksesta oheisella tiedotteella. Lahjoitus kohdennetaan seuran toivomuksen mukaisesti sudenkorentojen kannalta tärkeän avosuoalueen hankintaan. Tähän mennessä Luonnonperintösäätiön suokampanjalla on saatu ostettua ja rauhoitettua 37 hehtaaria luonnontilaista Heininevaa Alajärveltä. Keräyksemme rahat pääsevät vihdoin hyötykäyttöön ja parantavat myös soilla elävien sudenkorentolajien suojelutilannetta omalta pieneltä osaltaan!




Suoesite tupasvillat.jpg