Hoikkakiiltokorento
Korentowiki
| Hoikkakiiltokorento | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||
| ||||||||||
| Levinneisyys | ||||||||||
Hoikkakiiltokorento (Somatochlora arctica) on yksi pienikokoisista tummanvihreistä kiiltokorennoistamme.
Hoikkakiiltokorento on hyvin tumma, takaruumis on hoikka ja perälisäkkeet ovat tyypillisen muotoiset. Kuva Petri Metsälä
Yleiskuvaus
Pienten metsälampien ja soiden lajina hoikkakiiltokorento on yleisimmillään pohjoisessa Suomessa.
Tuntomerkit
Koko: 48-50mm.
Pienikokoinen, hyvin solakka. Lennossa ruumis näkyy erittäin hoikkana, keskiruumis vaikuttaa hyvin massiiviselta takaruumiisen verrattuna. Silmät hehkuvat kirkkaanvihreinä, muun ruumiin ollessa hyvin tummanvihreä ja heikommalla valolla lähes musta. Perälisäkkeiden muoto koiraalla voi näkyä lennossa. Takaruumis on keskeltä leveimmillään kuten muillakin Somatochlorilla. Sekoittamisvaara muihin kiiltokorentoihin on suuri, mutta hyvin hoikka takaruumis ja lähes musta yleisväritys viittaavat voimakkaasti tähän lajiin. Ole kuitenkin tarkkana, esimerkiksi vanha ja tummunut täpläkiiltokorento voi olla takaruumiistaan lähes musta!
Koiraan paras tuntomerkki kädessä ovat sen pyöreät, voimakkaasti kaartuneet perälisäkkeet ja hyvin hoikka ruumis.
Naaras kirkkaanvärinen, tummavihreän ja keltaisen kirjava. Takaruumiin tyven päällä kolmannessa jaokkeessa molemmin puolin suuret keltaiset läikät, toisen jaokkeen reunassa keltainen reunus.
Elinympäristö
Suolammet, metsäiset pikkujärvet, avosuot. Tavataan usein soilla joilla ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan avointa vettä. Myös erittäin pienillä suoplänteillä.
Esiintyminen
Lentokausi: kesä-elokuu. Aikuisia on tavattu 7.6.-9.9. välisenä aikana.
Etelä-Suomessa pääosin suhteellisen harvinainen ja hyvin vähälukuinen laji: lajia tavataan laajalti suolaikuilla, mutta se ei ole missään yleinen. Runsastuu Lappiin päin mentäessä, missä paikoin ilmeisesti melko runsaslukuinen. Suolaji. Voi lisääntyä hyvinkin pienissä suonsilmäkkeissä, toukka voi elää jään sisällä useita kuukausia. Tavataan koko maassa, etelärannikolta päälaen Lappiin asti. Levinneisyydeltään boreo-alpiininen: lajia tavataan pohjoisen tundralla ja taigavyöhykkeellä, vuoristoseuduilla ja pohjoisilla nummilla. Laji tunnetaan Euroopassa lähes kaikilta vuoristoalueilta, Skotlannista ja Irlannista.
Kuvia
Koiras, 6.8.2007 Lahti. Kuva: Jussi Mäkinen
Naaras on tunnistettavissa takaruumiin tyven päällä olevista suurista keltaisista laikuista. Kuva: Petri Metsälä
Naaras, Utsjoki, heinäkuu 2006, kuva: Janne Koskinen.
Naaman keltaiset täplät voivat joskus olla vaikea havaita. Kuva: Petro Pynnönen, Kisko 21.6.2007
.
Toukka. Aapa- ja tundrakiiltokorennon toukatkin ovat karvaisia, mutta eivät näin voimakkaasti.
Hoikkakiiltokorento elää avoimilla soilla. Naaras muni kuvanottohetkellä kuvan alareunan tupasluikkien väliin sammalikkoon. Kuva: Petro Pynnönen, Tammela, Torronsuon kansallispuisto 13.7.2007.
Lähteet
- Askew, R. 2004: The Dragonflies of Europe.
- Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
- Gerken, B. & Sternberg, K. 1999: Die Exuvien Europäischer Libellen (insecta Odonata).
- Karjalainen, S. 2002: Suomen Sudenkorennot.
- Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
- Hämäläinen, M. 1984 - Odonata of Inari Lapland. - Kevo Notes 7
- www.korento.net