Kiilaukonkorento

Korentowikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiilaukonkorento
Tieteellinen luokittelu
Lahko: Sudenkorennot (Odonata)
Alalahko: Aitosudenkorennot (Anisoptera)
Heimo: Ukonkorennot (Aeshnidae)
Suku: Aeshna Fabricius 1775
Laji: isoceles (Müller 1767)
Levinneisyys

<hatikkakartta queryid="2951.448" taxon="73523" width="250"/>

Kiilaukonkorento (Aeshna (Hemiaeschna) (Isoaeschna) isoceles) on Suomessa harvinainen, toistaiseksi vain hyvin havoin tavattu pieni, ruskea aikainen ukonkorentolaji.


Ulkonäkö ja tunnistaminen

Pienikokoinen, ruskea, kirkassiipinen ja vihreäsilmäinen ukonkorento, jonka ruumis on valtaosin täysin kuvioton lukuun ottamatta 2. jaokkeen kiilamaista, keltaista kuviota.

Helppo tuntea levossa ja myös lennossa. Pieni koko tuo mieleen esimerkiksi etelänukonkorennon, mutta ruskea väritys muistuttaa enemmän vaaleata ruskoukonkorentoa. Ruumiissa ei ole takaruumiin tyven kiilaa lukuunottamatta mitään keltaisia kuviointeja. Siivet ovat täysin kirkkaat ja silmät kirkkaanvihreät.

Elinympäristö

Tavattu Suomessa vain kolmessa paikassa: Porvoossa 2024 ja 2025, Satakunnassa 2024 ja Järvenpäässä 2025. Vakituisesti lajin tiedetään esiintyvän vain porvoolaisella kirkasvetisellä vanhalla soranottoalueella . Lammilla on ruovikkoa, vesikasvillisuutta ja erilaista rantakasvustoa. Lammet ovat uimakäytössä ja syntyneet soranoton seurauksena. Muualla Euroopassa laaja-alainen laji, joka varsinkin Länsi-Euroopassa ja manner-Euroopan pohjoisosissa suosii usein sahalehtikasvustoja viherukonkorennon tavoin.

Esiintyminen

Hyvin harvinainen ja melko vähälukuinen laji. Porvoon paikalla havaittiin kerralla vähintään 7 yksilöä kesäkuussa 2025.

Laji on levinnyt viime vuosina pohjoiseen. Kotiutuminen Suomeen ei ole vielä täysin varmaa.

Muuta

Levittäytymässä Suomeen.

Kuvia

Lähteet

  • Dijkstra, K.-D. 2006: Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe.
  • Corbet, P. 2008: Dragonflies
  • Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.). 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki.
  • Valtonen, P. 1980: Die Verbreitung der finnischen Libellen. - Notulae Entomologicae 60: 199-215
  • Rantala, M.J., Ilmonen, J. ym. 2004: The macrophyte, Stratiotes aloides, protects larvae of dragonfly Aeshna

viridis against fish predation. - Aquatic Ecology 38: 77–82